Loppusyksyn ohjelmaan sopi mainiosti Tampereella järjestetty Wihan kilometrit. Pirkkahallin maastoon oli saatu erittäin tasainen ja mukava 3,333 km lenkki. Säänkin suhteen oli tuuria. Päivä oli lämmin, tosin vähän tuulinen mutta se ei pahemmin kuitenkaan päässyt haittaamaan. Kisaan valmistautuminen oli sujunut hyvin. Edes kisaa edeltävien päivien "flunssaa" ei nyt kuulunut.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tavoitteena oli reilu ennätyksen parantaminen (9 tunnin haave)! ja juoksu lähtikin ihan mukavasti liikkeelle. Ensimmäistä kertaa juoksin uuden seurani Endurancen nimissä.  Juoksuseuraa oli mukavasti mutta jo kolmenkympin paikkeilla satasen kärki alkoi mennä menojaan ja oma vauhtini alkoi pikkuhiljaa hyytymään. Maratonin väliaika oli 3:50 ja tiesin että mitään ihmeitä ei tänään ole odotettavissa. Aloinkin jo mielessäni varmistelemaan vain kymmenen tunnin alitusta. Energian riittävyydestä pidin taas alusta saakka huolen. Eväät olivat tutut, vesi, cola, hilloleipä ja puuro-mustikkakeitto sekoitus.

 

Kierrosvauhdeista on nähtävissä että vauhdinjako ei tällä kertaa ollut aivan paras mahdollinen. Joku ihmeellinen vauhtipiikkikin näyttää puolenvälin jälkeen olleen. Ilmeisesti puuron voimalla J

 

2017716.jpg

Vähän kisattiin sijoituksistakin kun 80 km kohdalla tipahdin neljänneksi. Ohittajan meno näytti kuitenkin sen verran tuskaiselta että osasin odottaa että hän tulee vielä selkä edellä vastaan. Tämän kuittauksen pääsinkin sitten 93 km kohdalla tekemään.

 

Maaliin saavuin hyvissä voimin reilut kolme minuuttia ennätystäni jääneenä. Juoksusta jäi vähän tasapaksu maku. Siihen ei sisältynyt oikein mitään kohokohtia, toisaalta mitään pahaa notkahtamistakaan ei tapahtunut. Ilmeisesti jonkinlaista varmuutta alkaa kuitenkin näihin ultriin löytyä. Tämä toivottavasti lupaa hyvää tammikuun E24:lle jossa tavoitteena on 200 km rajan rikkominen.

 

Turhaan ei reissussa oltu. Naisten 50 km voitto tuli Kuopioon. Ensimmäistä maratonia pitempää matkaansa juosseen Helenan onnistuminen muutaman pettymyksen jälkeen tuntui hienolta. Vain ne viiden tunnin päälle menneet 19 sekuntia jäi vähän kaivelemaan J