Kaksi viikkoa ollaan opeteltu normaaliin arkielämään ja Suomen talveen. Onneksi kovimmat pakkaset taisi mennä Torren reissun aikana, mutta ikävä kanavan varteen on kuitenkin ollut. Parin viikon aikana juoksua on tullut 120 km, josta kaikki sisätiloissa. Viikko sitten juostiin RRR:n yhteistreeneissä 100 kierrosta Kuopio-hallissa (kierros 337 m) ja myös juoksumatolla olen vieraillut. Viimeisen viikon ohjelmaan kuuluu enää tiistain lyhyt treeni sekä hieronta keskiviikkona. Jalat ovat loistokunnossa, mutta pientä huolta on aiheuttanut juostessa hieman kipeytyvä oikean käden olkavarsi, mutta eiköhän sekin mieltä vaivaava harmi saada hoidettua kuntoon.

Ensimmäisen kerran tarkastelin tarkemmin lähtölistaa, jossa on tällä hetkellä 122 nimeä 17:sta eri maasta. Yli 200 km tilastotulos on peräti 27 juoksijalla. Miesten kärkeä pitää kolmetoistakertainen Spartathlon finisher Unkarin Andras Löw (242, 297 km) ja naisten kovimpana on maailmanennätyksen haltija Japanin Sumie Inagaki (241,246 km). Eli varsin kansainvälisessä ja kovatasoisessa seurassa ollaan.

Perinteisesti en ole hirveästi miettinyt, mitä kisan aikana juon ja syön. Huoltajani tuntien kaikki herkut huoltopöydältä kuitenkin löytyy, joten siitä homma ei varmasti jää kiinni. Leinosen Sepolle - hän toimii japanilaisten huoltajana - viedään kalakukko ja toivottavasti media kisan jälkeen uutisoi: "Inagaki juoksi maailmanennätyksen savolaisen ahvenkukon voimin".

Ja se oma tavoite. Ainoastaan 200 km ylitykseen olen tyytyväinen. Palataan asiaan reilun viikon kuluttua.