Crevillenten uudenvuodenjuoksu oli täydellinen menestys. Suomen Helena Aronen oli yllättäen rankattu eliittisarjaan ja hän ottikin tästä ainutkertaisesta mahdollisuudesta irti kaiken hyödyn. Salamavalojen räiskeessä ja mediamyllytyksessä hän lateli kaikki kansalaisopistossa oppimansa espanjankieliset sanat peräkanaa ja loihti kasvoilleen valloittavan hymynsä. Ja kansa osoitti suosiotaan. Sen verran saamansa huomio häntä kuitenkin hämmensi, että kun kenttäkuuluttaja kutsui eliittisarjalaisia lähtöviivalle- Helena Aronen, donte esta el Aronen, Finlandia- hän seisoskeli meidän tavallisten rahvaiden joukossa kaukana lähtöviivasta. Lähtölaukauksen kajahdettua isolla kirjoitettu nimi numerolapussa kuitenkin velvoitti ampaisemaan liikkeelle kuin tykin suusta. Vasta kilometrin juoksun jälkeen sain hänet kiinni, jolloin hän puuskutuksensa lomasta sai sanottua: ”Taidan ottaa lopun hieman rauhallisemmin”.
Aronen maalissa
Myös tavallinen rahvas sai kuvautettua itsensä kuuluisuuden kanssa.
Dorsaleet - onhan niissä eroa.
Mukavaa oli ja vuodenvaihde huipentui Peten ja Sarin järjestämiin kutsuihin. Ohjelmassa oli palkintojen jako kaikille osallistujille sekä huoltajille, saunomista, hyvää ruokaa ja juomaa. Kattoterassilta oli hienot näköalat katsoa uuden vuoden ilotulitusta. Kiitos Petelle ja Sarille vieraanvaraisuudesta!
Leirin kolmas neljännes on nyt takana ja kaikki on mennyt edelleen hyvin. Kuuteen treenipäivään kertyi yhteensä 213 km. Maininnan arvoisia ovat tiistain kanavajuoksun 70 km ja Crevin kymppi. Niin kuin kilometrimääristä voi päätellä, Crevi ei todellakaan ollut tämän reissun päätavoite, eikä siellä juoksu kovin lennokasta ollutkaan. Kisan parasta antia olikin säilyminen ilman haaveria tungoksessa mutkaisella ja liukkaallakin katuradalla.
