Maratoonarin fiilikset, kun porukkaa lappaa viime kilometreillä ohi vasemmalta ja oikealta, olivatkin päässeet unohtumaan. Eli ei mennyt  Espoon Rantamaraton suunnitellusti.

Lähtökohdat juoksuun olivat ihan hyvät. Hieman ongelmia aiheuttanut takareisi oli Tiilikaisen Matin hieronnalla saatu juoksukuntoon, aurinko paistoi lähes kesäisesti ja lauantain puuskatuulikin oli juoksupäiväksi tyyntynyt. Maraton viiden minuutin keskivauhdilla tulisi olemaan helppoa.

Maratonin lähtö oli tunnin puolimaratonin starttia myöhemmin, joten tungosta ei ollut ja omaan vauhtiin pääsi lähtemään välittömästi. Ensimmäinen kymppi 0:48:30, puolikas 1:44:30 ja siinäpä se sitten olikin. Vauhti alkoi väkisin hiipumaan ja 25 km jälkeen en enää ollut hirveän kiinnostunut kellosta. Huoltopaikoilla tankkailin rauhassa, mutta kunnon juoksuun en enää päässyt vaikka maaliin lopulta raahauduinkin. Loppuajasta 3:42:20 voi päätellä, että toinen puolikas oli surkeaa hiippailua. Espoon reitti on aika haastava, varsinkin väli 10 km-20 km on melkoista maastojuoksua. Maratonin lopputulokset kuitenkin osoittavat, että jos miehet ovat kunnossa, muutamat mäet eivät hyvää loppuaikaa estä. Tämän miehen kunto ei ole tällä hetkellä parasta A-luokkaa.

Aikaisemmilta vuosilta tulee mieleen vain pari yhtä pahaa hyytymistä. Forssan hellepuolikkaalla v.2006 läksin hakemaan puolentoista tunnin alitusta, tuloksena täydellinen katkeaminen viiden kilometrin juoksun jälkeen. Samoin Varsovan Maratonilla v.2007 tavoiteaika 3:10 ei ollut kuntoon nähden ollenkaan realistinen. Vajaan viiden viikon päästä juostaan Frankfurtin maraton ja Espoon perusteella sieltä ei ole paljon odotettavissa. Tulevat viikot on kuitenkin tarkoitus käyttää hyödyksi ja ainakin tasaisempi vauhdinjako on Frankfurtin reitillä saatava aikaiseksi.

Huoltajallani luulisi Frankfurtissa kulkevan. Viimeinkin hän juoksee molemmat jalat irti maasta.

Onneksi elämä ei ole pelkkää juoksemista. Viikko sitten oltiin Tampereella Musiikkiteatteri Palatsissa katsomassa ja kuuntelemassa Juice-musikaalia. Musikaali on saanut melko huonot arvostelut, mutta kun tuote josta musikaali tehdään, on hyvä, lopputulos on kuitenkin ihan viihdyttävä. Samalla reissulla tuli viimein käytyä myös Juicen haudalla Kalevankankaan hautausmaalla.

Taiteilija Leskisen viimeinen leposija (kuva Jarmo Väänänen)

Samaan aikaan kun me biletettiin Tampereella, Hannu ”haka” Anttila urakoi Nurmon 12 h juoksussa. Mies on hurjassa kunnossa ja lopputulos 136,318 km jää vain 257 m Tero Hyppölän suomenennätyksestä. Onnittelut Hannulle!

Tulevana perjantaina starttaa Spartathlon. Lähtölistalla on 370 nimeä, joista 15 suomalaista. FB-pikkulintujen mukaan ainakin Petri ”Jolkku” Perttilä oli tehnyt viiden päivän valmistautumisleirin Esport Arenan 390 m sisäradalla: perjantai 40 km, lauantai 70 km, sunnuntai 70 km, maanantai 70 km ja tiistai 70 km. Huh, huh! Tsemppiä Jolkulle ja kaikille muillekin suomalaisille. Järjestäjät ovat luvanneet entistä parempaa live-seurantaa, joten todennäköistä on, että Metsäkummuntiellä myötäeletään niin paljon, että perjantain ja lauantain väliset yöunet jäävät vähiin.